Nuorten Luonto

Julkaistu: 23.9.2016

Maria Rautio

Talouskasvu, Työpaikat, Investoinnit ja Ponnistukset. Vai Tyhjätaskuisuus, Toivottomuus, Ilmastomuutos ja Pelot? Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välistä TTIP-vapaakauppasopimusta on jahkailtu ja suunniteltu suljetuissa kabineteissa vuositolkulla.

Lyhyesti sanottuna, TTIP voisi mahdollistaa suuryrityksille vapaat kädet myydä tuotteitaan muihin maihin ilman säännöstelyjä, tullimaksuja muita kaupan esteitä. Sopimusta vastustavat protektionistit – kotimaisten tuottajien suojelijat – ovat luonnollisesti huolissaan markkinoiden avautumisesta ja tuontitavaran hintojen alhaisuudesta. Jos kaikki tavara tulee puoli-ilmaiseksi ulkomaisilta tehotuottajilta, eikä suomalaisyritysten vienti Yhdysvaltoihin nousekaan odotetusti, vähenee kotimainen tuotanto ja samalla työpaikat. Kännykkä kiinalaisilta, huonekalut ruotsalaisilta ja vaatteet espanjalaisilta. Tällä hetkellä monille ainoat kotimaiset ostokset ovat elintarvikkeita. Sekin voi tietysti muuttua sopimuksen myötä.

Kaupan esteet ovat usein tarkoitettu tukemaan kotimaista tuotantoa, edistämään työntekijöiden oikeuksia ja estämään ympäristörikoksia. TTIP-sopimukseen kuitenkin mitä todennäköisimmin liittyy investointisuoja, mikä lyhyesti sanottuna antaa yrityksille mahdollisuuden riitauttaa poliittisia päätöksiä ja kaupan esteitä missä tahansa sopimusmaassa, mikäli tuo päätös on huonoa bisnekselle. Toki yhdysvaltalaisyritykset voivat jo nyt haastaa EU-maita poikkeukselliseen välimiesoikeuteen, mutta uuden mallin mukaan näitä kiistoja varten perustettaisiin oma tuomioistuin. Investointisuojan myötä valtioiden itsemääräämisoikeus ja demokratia voivat silti olla edelleen vaakalaudalla.

Euroopan unionin jäsenmaiden kesken vapaakauppa ja investointisuoja ovat jo käytössä. Tähän mennessä esimerkiksi energiayhtiö Vattenfall on vaatinut Saksalta satoja miljoonia, koska Saksa päätti luopua ydinvoimasta. Oikeudenkäynti on kesken, mutta mikäli Saksan valtio häviää, yrityksen korvaukset maksetaan veronmaksajien pusseista. Luonnollisesti me luonnonsuojelujärjestöissä olemme huolissamme, mikäli bisnes menee ympäristölakien ja luonnonsuojelun edelle. Kosmetiikan eläinkokeet ja kemikaaliturvattomuus ovat pikantti lisä huolelle.

Sopimus voi toki parhaimmillaan lisätä työpaikkoja, investointeja ja vientiä. Pahimmillaan se voi pyyhkiä vuosikymmenten ympäristönsuojelutyön, luonnonsuojelulait ja eettisemmän maailman puolesta taistelun maan tasalle.

Pelko suomalaisten ympäristölakien ja elintarvikelakien kiertämisestä suuryritysten voitontavoittelun vuoksi on siis suuri. Monet kansalaisjärjestöt ovatkin kovaäänisesti vastustaneet suljettujen ovien takana suunniteltua sopimusta. Myös suomalaisten mielipiteet sitä kohtaan ovat mittausten mukaan tulleet kriittisemmiksi. Sopimuksen toteutumista ei edistä varmasti myöskään se, että molemmat Yhdysvaltain presidenttiehdokkaista eivät ole tällä hetkellä sopimuksen kannalla. Edes se pahempi.